Perinteiset hirsirakennukset kiinnostavat jälleen. Erityisesti loma-asuntoja valmistetaan paljon hirrestä.

Hilkka ja Reino Ronkaisen loma-asunto sijaitsee Keron kylässä Kuusamossa. Mökki on Reino Ronkaisen syntymäkodin läheisyydessä ikivanhalla asuinpaikalla ja se sopeutuu hyvin järvimaisemaan. Suurista ikkunoista avautuu näkymä Kerojärvelle.

Loma-asunnon pihapiiriä reunustavat useat vanhat ja harmaantuneet hirsirakennukset. Aitat, riihi, rantasauna sekä verkko- ja venesuojat muistuttavat alueen pitkästä asutushistoriasta.

Ronkaiset asuvat omakotitalossa Oulussa ja loma-asunnoltaan he toivoivat energiatehokkuutta, ja että rakennuskulut pysyisivät kohtuullisina. Mökille olisi oltava mahdollista tulla myös mihin vuodenaikaan tahansa miettimättä esimerkiksi lämmitystä.

Pariskunta rakensi loma-asunnolle maalämpöön perustuvan lämmitysjärjestelmän. Takalle on varattu paikka, mutta tulisijaa ei ole vielä rakennettu.

– Mietimme kuinka harvoin pidämme Oulun kotimme takassa tulta ja päädyimme tällaiseen ratkaisuun, muistelee Reino Ronkainen.

Loma-asunnossa on nestekiertoinen lattialämmitys ja koneellinen ilmanvaihto.

– Mökin vuotuinen energiankulutus on vakiintunut alle 5 000 kilowattituntiin, mihin voi olla tyytyväinen, Ronkainen sanoo.


Hilkka ja Reino Ronkainen sekä Remy-koira viihtyvät hyvin hirsisessä loma-asunnossaan, joka sijaitsee lähellä Kuusamon suurpetokeskusta.

Hirsitalojen myynti kasvaa

Hirsirakenteisten pientalojen ja loma-asuntojen myynti on kasvanut parin viime vuoden aikana vuosituhannen alun notkahduksen jälkeen. Esimerkiksi teollisten hirsiomakotitalojen toimitusmäärät ovat kasvaneet 20 prosenttia viime vuosina. Perinteinen hirsirakentaminen on Suomessa yhä pienimuotoista.

– Loma-asunnoissa hirsi on säilyttänyt noin 70 prosentin osuuden. Siellä on myös määrällisesti eniten mahdollisuuksia perinteiseen hirsirakentamiseen, vaikka loma-asunnoista valmistetaan teollisesti noin puolet, kertoo puurakentamisen koordinaattori Timo Nyyssölä Suomen metsäkeskuksesta.

Teollinen hirsirakentaminen keskittyy nykyään nurkattomiin liitoksiin, painumattomiin seiniin ja lamellihirsiin. Pyöröhirren suosio on pienentynyt, ja jotkut talotehtaat ovat jättäneet sen pois tuotannostaan. Muutamat hirsitoimittajat ovat ottaneet valikoimiinsa myös CLT:n, eli ristiinliimatun puun.

Kero Hirsitalot Oy:n tuotantojohtaja Jarmo Mursu, markkinointi- ja myyntijohtaja Jukka Mursu ja toimitusjohtaja Jorma Mursu ovat huomanneet, että hirsimökit kiinnostavat nyt myös ulkomailla.

Mökki pystyyn päivässä

Nyyssölä on huomannut, että myös monet kotimaiset arkkitehdit ovat nyt innostuneet puu- ja hirsirakentamisesta. Kaupunkeihin on kohonnut viime vuosina useita puurakenteisia julkisia rakennuksia, kuten esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja.

– Hirsirakennukset tehdään tänä päivänä mahdollisimman hengittäviksi ja kestäviksi. Perinteisessä hirsirakentamisessa korostuvat rakennuksen ulkonäkö, ekologiset arvot ja se, että rakennus sopii hyvin ympäristöönsä, hän sanoo.

Hilkka ja Reino Ronkaisen Kuusamon mökin rungon on rakentanut paikallinen talotehdas Kero Hirsitalot Oy. Loma-asunnossa on käytetty hirsielementtejä, joiden sisällä on kosteutta tasaavaa puukuitueristettä. Rakennusvaiheessa hirret kiinnitetään toisiinsa lohenpyrstöliitoksella.

– Puuosissa ei ole pystyliimasaumoja eikä rakenteessa tarvita muovisia kosteussulkuja. Hirret ovat kevyitä käsitellä, eikä talojen pystytyksessä tarvita nostureita. Loma-asunto saatiin pystyyn vajaassa työpäivässä, kertoo markkinointi- ja myyntijohtaja Jukka Mursu Kero Hirsitalot Oy:sta.

Mursu on myös havainnut, että kotimaan hirsitalomarkkinat ovat selvästi piristyneet. Hirsitalot kiinnostavat nyt myös ulkomailla.

Kero Hirsitalot solmi hiljattain merkittävän aiesopimuksen ruotsalaisten kaivosyhtiöiden LKAB:n ja Bolidenin kanssa hirsitalojen rakentamisesta. Sopimuksen arvo on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

 

http://metsaan-lehti.fi/fi/artikkeli/perhe-lomailee-ekohirsitalossa